Vaasan Työväenmuseon näyttelyn avajaiset

5.3.2026 Vaasan Työväenmuseolla järjestettiin Yhteisvoimin Präntööllä -näyttelyn viralliset avajaiset. Minulla oli kunnia pitää avajaispuheen paikalla oleville vierailijoille. Puhe kokonaisuudessaan:

"Minusta on hienoa seistä tässä tilassa, joka on omistettu tavallisen ihmisen työlle ja elämälle. Oma isäni kasvoi täällä Palosaarella -60 luvulla pienituloisessa työläisperheessä. Perheessä oli kolme lasta, joista vanhin - isäni - siirtyi nuoressa iässä tekemään töitä kouluttautumisen sijaan. Tästä aikakaudesta haluan hieman puhua tänään. 

Suomi oli sotien jälkeen köyhä maa. Olisi varmasti ollut helppoa jättää ihmiset selviytymään yksin, mutta 1950- ja 1960-luvulla haluttiin jotain muuta. Tässä muutoksessa ay-liikkeet ja työntekijät olivat aivan keskiössä.

Ay-liike ei pyrkinyt vain palkkojen nousuun – vaikka sekin oli tärkeää. Ne taistelivat systemaattisesti sen puolesta, että jokaiselle ihmiselle tarjottaisiin arvokas elämä. He vaativat, että vanhuus, sairaus tai köyhyys eivät saa olla rangaistus työläiselle. Ja he ei-antaneet periksi.

Alettiin rakentamaan uudenlaista tasa-arvoisempaa kansaneläkettä, joka merkitsi sitä, että eläkeläisen ei tarvinnut enää elää lapsensa varassa tai kuolla köyhyydessä. Kehitettiin julkista terveydenhuoltoa, joka tuli tarkoittamaan, että tehtailijan lapsi pääsi saman lääkärin luo kuin porvarin lapsi. Nykymuotoinen koulujärjestelmä, jonka rakentamiseen ay-liike aktiivisesti osallistui, avasi tasapuolisesti kaikille lapsille uusia tulevaisuuden polkuja. Pienituloisessa työläisperheessä syntynyt lapsi pystyi siis nyt kouluttautumaan, jos hän sitä halusi. 

Nämä hyvinvointivaltion peruspilarit eivät siis olleet lahja ylhäältä, ne ovat saavutettu kovalla työllä ja vaikuttamisella, ja näitä on aina täytynyt aktiivisesti ylläpitää ja puolustaa.

Nyt, 2020-luvulla, me nähdään miten häikäilemättömästi niitä puretaan.

Viime vuosien leikkaukset ovat kohdistuneet juuri niihin ihmisiin, joita varten tämä järjestelmä alun perin rakennettiin. Työttömyysturvaa ollaan heikennetty ja työntekijän oikeuksia on murennettu. Sosiaaliturvan leikkaukset on lisännyt köyhyyttä, myös lapsiperheissä. Terveydenhuollossa on syntynyt jonoja ja palveluaukkoja, jotka osuvat kovimmin niihin, joilla ei ole varaa yksityislääkäriin. 

Tulevaisuus ei etene itsestään parempaan suuntaan. Se eteni parempaan suuntaan silloin, kun ihmiset organisoituivat, vaativat muutosta ja kieltäytyivät hyväksymästä epäoikeudenmukaisuutta normaalina yhteiskunnan järjestyksenä.

Tämä museo muistuttaa meitä muun muassa siitä, mihin pystytään, kun päätetään toimia yhdessä. Se on tärkeä muistutus juuri nyt.

Toivotan tämän näyttelyn lämpimästi tervetulleeksi tänne Vaasan työväenmuseoon. Olkoon se meille kaikille inspiraation lähde.

Kiitos."